Pertti Hemmilä - AJANKOHTAISTA

LAUANTAINA 27.2.2010

Savonlinna-Huutokoski -rataa on saneerattu reilusti yli 40 miljoonalla eurolla ja uudistustyö valmistui vuonna 2009 lokakuun alussa. Rataosuutta saneerattiin lähinnä metsäteollisuuden poikittaiskuljetuksia varten. Tämän vuoden aikana rataa on käyttänyt vain 8 junaa, koska VR on ohjannut kuljetuksia sähköistetyille pääradioille. Vastustin ratahankkeen rahoitusa, koska jo silloin oli nähtävissä, ettei sille tule olemaan käyttöä -varsinkin ottaen huomioon metsäteollisuuden pysyvästi muuttuneen tilanteen. Nyt, vain muutama kuukausi rataosuuden käyttöönoton jälkeen, on jo jouduttu asettamaan työryhmä radan käytön kehittämiseksi. Kyseinen rataosuus on jälleen hyvä-huono esimerkki jo alun perin huonoksi tiedetystä hankkeesta, mutta joka väkisin halutaan toteuttaa aluepoliittisiin syihin vedoten. Erityisesti tiukan rahatilanteen vallitessa, tällaisiin hankkeisiin ei kerta kaikkiaan ole varaa!

Ennen joulua tein hallitukselle kirjallisen kysymyksen valtatie 1:n liikenneturvallisuuden parantamisesta. Viime syksyn aikana tunneliosuudet olivat suljettuina useina viikonloppuina ja liikenne ohjattiin "vanhalle 1-tielle" eli tielle 110. Tien huonokuntoisuuden vuoksi suurien liikennemäärien ohjaaminen tieosuudelle oli erittäin suuri liikenneturvallisuusriski erityisesti huonojen keliolosuhteiden vallitessa. Ehdotin, että esimerkiksi käyttämällä toista moottorien ajorataa kaksikaistaisena sen aikaa, kun korjauksia tai testauksia tehdään. Kirjallisen kysymykseni jälkeen tämän vuoden puolella kun korjauksia on tehty, on toimittu kuten ehdotin.

TIISTAINA 5.1.2009

Pääministeri Anneli Jäätteenmäen hallituksen säätämän jätevesiasetus on kumottava. Olen tehnyt asiasta lakialoitteen ennen eduskunnan joulutauolle jäämistä. Se tulee eduskunnan käsittelyyn helmikuun istuntokauden alkaessa.

Asetuksen mukaan vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla talousjätevesistä ympäristöön joutuvaa kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineen osalta vähintään 90 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 40 prosenttia verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Asetuksen mukaan viemäriverkostojen ulkopuolisissa kiinteistöissä jätevesijärjestelmän tulee olla käytössä vuoteen 2014 mennessä. Vuonna 2003 annetusta jätevesiasetuksesta on kuusi ensimmäistä siirtymävuotta jo kulunut, mutta asetuksen piirissä olevista vakituisista ja vapaa-ajan asunnoista vain pieni osa täyttää vaatimukset.

Jätevesijärjestelmien puhdistustuloksen arviointi yksiselitteisesti on kuitenkin vaikeaa ja monimutkaista. Kiinteistökohtaisista jätevesijärjestelmistä ympäristöön pääsevän kuormituksen on todettu vaihtelevan eri viikkoina, päivinä ja kellonaikoina. Todellisen keskimääräisen kuormituksen määrittäminen edellyttäisi jätevesien määrän ja laadun jatkuvaa seurantaa, mikä on käytännössä vaikeaa toteuttaa.

Jätevesien käsittelyjärjestelmän toimivuutta voivat heikentää monet asiat: Jäteveden määrä on liian suuri, eli puhdistamo on liian pieni. Jäteveden määrä voi vaihdella paljon. Hyvä puhdistamo kestää kuormitusvaihteluja, muttei kuitenkaan liian suuria vaihteluita. Saostuskaivot saattavat olla täynnä lietettä ja sitä karkaa myös puhdistamoon. Puhdistamo on joko asennuksen jäljiltä tai routanousun seurauksena vinossa. Puhdistamoon voi päästä pintavesiä. Viemäriin pääsee biologista prosessia tuhoavaa tai sen toimintaa heikentävää kemikaalia. Joissain tapauksissa tuuletus ei pelaa tai ei riitä. Esimerkkejä on lukuisia. - Siitä huolimatta, että ympäristöhallinto on viime aikoina korostanut uudistuksen tärkeyttä pohjavesien suojelemiseksi, ei puhdistuslaitoksille ole kuitenkaan asetettu minkäänlaisia vaatimuksia ulosteperäisten bakteerien poistamiseksi. Tämä olisi pohjavesien suojelun kannalta oleellisinta.

Jätevesiasetus valmisteltiin aikoinaan virkamiestyönä, ja hallitus teki päätöksen ilman, että asiaa mitenkään käsiteltiin eduskunnassa. Lopputuloksena on ollut kalliita kiinteistökohtaisia ratkaisuja, joilla ei kuitenkaan saavuteta toivottuja tuloksia ympäristön kannalta. Jätevesiasetuksella luotiin puhdistuslaitteiden myyjille yli kahden miljardin euron markkinat. Ympäristöministeriön selvitysmies Lauri Tarasti on ehdottanut vapautusta yli 70-vuotiaille asukkaille sekä jatkoaikaa vähävaraisille, hankalan paikan kiinteistöille sekä niille, joiden luo kunta on lähivuosina rakentamassa viemäriverkkoa. Tämänkaltaiset esitettävät keinot jo kertovat siitä, ettei jätevesiasetus ole riittävän selkeä ja tarkkarajainen.

Vuonna 2003 annettu jätevesiasetus on kumottava. Saavutetut ympäristöhyödyt ovat varsin vaatimattomat suhteutettuna kalliisiin investointeihin. Tutkimustietoa haja-asutuksen ravinnepäästöistä vesistöihin ei juurikaan ole. Ei myöskään kyetä mitenkään osoittamaan, millainen vaikutus jätevesiasetuksen edellyttämillä kalliilla jätevedenpuhdistusjärjestelmillä loppujen lopuksi on vesistöjen ja Itämeren suojelulle. Monille kiinteistöjen omistajille taloudelliset investoinnit ovat kohtuuttoman suuret.

PERJANTAINA 18.12.2009

Perintöverouudistus aiheutti paljon keskustelua viimeisten eduskuntavaalien aikana. Sen jälkeen tehdyt muutokset perintöverotukseen ovat olleet askel oikeaan suuntaan. Osa perintövero-uudistuksen yhteydessä tehdyistä muutoksista olisi kuitenkin pitänyt palauttaa takaisin valmisteluun. Perintöverouudistus ei ole riittävän selkeä ja tarkkarajainen, eikä kohtele kansalaisia tasapuolisesti. Esimerkiksi perheyrittäjien sukupolvenvaihdoksia nykyinen perintöveromalli mutkistaa.

Joulukuussa 15.12.2009 verohallinto julkisti ohjeensa varojen arvostamisesta perintö- ja lahjaverotuksessa. Näiden ohjeiden mukaan 1.1.2010 lähtien kaikkialla maassa lahjoista ja perinnöistä verotetaan samanlaisten arvonmäärityskaavojen ja todellisen, markkinoilla vallitsevan käyvän hinnan mukaan. Uusi valtakunnallinen arvostusohje korvaa aluevirastojen omat arvostusohjeet.

Osalla syrjäisemmistä paikkakunnista, missä kiinteistömarkkinat ovat hyvin hiljaiset, tämä ohjeistus voi tuoda jopa kymmenien prosenttien nousua mökkien, metsäpalstojen, rantatonttien tai omakotitalojen laskennallisiin arvoihin. Muutos tulee vaikuttamaan etenkin omakotikiinteistöjen, metsän ja peltomaan verotukseen. Esimerkkinä tästä tulee Aamulehden mukaan salaojitetun pellon arvostushinta Tampereen seutukunnassa nousemaan 3000 eurosta per hehtaari 5400 euroon per hehtaari. Myös veronmaksajain johtavan lakimiehen mukaan voi uusi ohjeistus merkitä joissain kohteissa muutaman tuhannen euron vonmuutosta.

Verohallitus uudisti ohjeet jo 2. lokakuuta, mutta tiedotti asiasta verkkosivuillaan eilen tiistaina. Ohjeiden julkistamisen jälkeen asiasta on tullut erittäin runsaasti hyvin tuohtunutta kansalaispalautetta. Sinänsä on hyvä, että toteutetaan tasavertaiset verotusohjeet samanlaisina koko Suomessa. Verohallinnon nyt julkaisemat ohjeet tulevat kuitenkin merkitsemään sitä, että perintöverouudistuksen yhteydessä aikaansaadut perintöverotuksen huojennukset tulevat nyt kumoutumaan. Pahimmassa tapauksessa tulevat uudet ohjeet johtamaan jopa perintöverotuksen kiristymiseen monilta osin. Erityisesti maatilojen sukupolvenvaihdoksia tämä uudistus vaikeuttaa ja on erittäin todennäköistä, että verotus tältä osin kiristyy moninkertaiseksi.
Perintöverotuksen laskentaperusteet on verohallinnossa tarkistettava!

Lähes joka viikonlopun jälkeen uutisoidaan nuorten vakavista liikenneonnettomuuksista. Nuoria on menehtynyt viime viikkoina ja kuukausina sattuneissa liikenneonnettomuuksissa poikkeuksellisen paljon. Monen nuoren elämä on päättynyt viikonlopunvieton hurjasteluissa tai ajotilanteeseen nähden puutteellisista ajotaidoista johtuen. Kehityssuunta on valitettavasti jatkunut tämänkaltaisena jo liian pitkään.

Vuoden 1996 alussa otettiin käyttöön ns. riskikuljettajien ohjausjärjestelmä, jolla erityisesti uusien kuljettajien liikennerikkomuksia alettiin seurata virhepistejärjestelmän kaltaisesti. Tuolloin kumottiin uuden kuljettajan 80 km/h kuljettajakohtainen nopeusrajoitus. Kuljettajakohtaisesta nopeusrajoituksesta luopuminen oli sen jälkeen tehtyjen tutkimusten valossa suuri virhe. Liikenneturvan tutkimusten mukaan 18-20 vuotiaiden -ikäryhmän kuljettajien henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet ja henkilövahingot lisääntyivät tutkimusaikana 100 kilometrin nopeusrajoitusalueella peräti 43 prosenttia.

Nuorten liikenneonnettomuuksien ja erityisesti liikennekuolemien vähentäminen edellyttää monenlaisia toimenpiteitä liittyen asennekasvatukseen, ajokoulutukseen ja rangaistuskäytäntöihin. On myös tehtävä muutoksia ajokorttijärjestelmään, jonka nsisijaisena päämääränä tulee olla turvallisen ajotavan opettaminen.

Suomessa on useita satoja nuoria, jotka ovat toistuvasti menettäneet ajolupansa. Nämä nuoret kertovat, etteivät he millään yhteiskunnan keinoilla aio lopettaa kaahaamista. He kaahaavat teillä huimia ylinopeuksia ottaen päättömiä riskejä piittaamatta omasta ja muiden tielläliikkujoiden turvallisuudesta. Tällaisen törkeän piittaamattomuuden kitkemiseksi on otettava käyttöön kovat keinot. Yksi vaihtoehto voisi olla ajoluvan pysyvä tai pitkäaikainen peruuttaminen erittäin törkeissä liikenneturvallisuuden vaarantaneissa tapauksissa. Tietoisuus ajokortin menettämisestä loppuiäksi voisi toimia ennaltaestävästi.

Lapset ja nuoret omaksuvat monet tavat ja asenteet vanhemmiltaan. Poliisilta tulleen palautteen mukaan osa vanhemmista on moittinut poliisia puuttumisesta nuorten mopojen virittämiseen. Tällainen vanhempien asenne antaa nuorille luvan piittamattomuuteen liikennesäännöistä.

Erittäin laajalti on vaadittu 80 km/h kuljettajakohtaisen nopeusrajoituksen palauttamista sekä myös siitä tunnuksena olevan 80 km/h lätkän palauttamista. Tästä sekä myös muista toimenpiteistä voidaan säätää määräaikaisella lailla. Tietyn määräajan jälkeen voidaan arvioida lain vaikuttavuutta uudelleen ja tehdä tarvittavia korjauksia lainsäädäntöön.

Hallitus esitteli tänään tulevaisuusselontekonsa ilmasto- ja energiapolitiikasta. Tavoitteeksi on asetettu, että Suomessa on vähennettävä päästöjä 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. EU-maiden valtiovarainministerit eivät tiistaina päässeet sopuun ilmastonmuutoksen torjunnan rahoittamisesta. Keskeisin kiistakysymys unionimaiden välillä on kehittyvien maiden ilmastotoimien rahoittaminen. YK:n Kööpenhaminan kokouksessa on tarkoitus saada aikaiseksi Kioton ilmastosopimuksen korvaava uusi kansainvälinen sopimus ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Kunnianhimoiset tavoitteet yhdistettynä kansainväliseen valta- ja talouspolitiikkaan tulevat tekemään lmastomuutoksen torjunnasta erittäin haasteellista.

Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan teollisuuden ja kotitalouksien energian säästämistä, uusiutuvien energiamuotojen käyttöä, lähienergian ja lähiruoan tuotannon selkeää lisäämistä, ydinvoiman käytön lisäämistä sekä uuden teknologian kehittämistä. Suomen merkitys kokonaisuuden kannalta on varsin pieni, mutta voimme tehdä parhaamme oman ympäristömme säästämiseksi, huoltovarmuuden turvaamiseksi sekä myös luoda mahdollisuuksia suomailaisille yrityksille teknologian kehittämisessä ja osaamisen myymisessä. Lämpeneminen voidaan rajoittaa siedettävälle tasolle vain välittömällä ja vahvalla kansainvälisellä yhteistyöllä. Tähän yhteistyöhön on saatava sitoutumaan myös Yhdysvallat, Kiina ja Intia. Kymmenen vuoden viive toimien aloittamisessa voi tehdä tavoitteen saavuttamisen käytännössä mahdottomaksi.

Talousarvioesitys lähetetään valtiovarainvaliokuntaan, jolle muut valiokunnat voivat antaa lausunnon 30 päivän kuluessa. Lopullisesti eduskunta päättää talousarviosta joulukuussa.

Ylimmän poliisijohdon toimeksiannosta valmisteltiin aloitetta, jonka mukaan nopeusvalvonnan huomautus- ja sakotusrajaa olisi alennettu. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan suunnitelma oli huomautusrajan laskeminen 3 km/h:ssa ja sakotusrajaksi kaavailtiin 7 km/h. Tänään on Sisäministeriö on kuitenkin tiedottanut, että Poliisi alkaa antaa huomautuksia ja sakkoja nykyistä pienemmistä ylinopeuksista lokakuun alusta lähtien. Jatkossa huomautuksen saa syys-lokakuunvaihteen jälkeen 6–10 km/h ylinopeudesta ja rikesakon 11 km/h tai sitä suuremmasta ylinopeudesta. Huomautus voi olla suullinen tai kirjallinen.

Poliisin rahoitus on vuosien vääntämisen jälkeen saatu tasolle, jolla voidaan turvata riittävät poliisiresurssit sekä avoinna olleiden virkojen täyttäminen. Vähäisten ylinopeuksien sakottamisella ei olisi parannettu liikenneturvallisuutta olennaisesti, eikä lisätty kansalaisten lainkunnioitusta eikä kohennettu kunnioitusta poliisia kohtaan. Sen vuoksi on erinomainen asia, että järki voitti ja huomautus- ja sakotusrajat pysyivät kohtuullisella, käytännössä entisellä tasolla. Lisäksi hyvää on, että koko maassa Poliisin suorittamassa nopeusvalvonnassa aletaan noudattaa yhtenäistä käytäntöä.

LAUANTAI 19.9.2009
Eduskunnan syysistuntokausi on alkanut tiiviillä ohjelmalla. Valtion vuoden 2010 talousarvion lähetekeskustelu käytiin kuluneella viikolla eduskunnassa ja päättyi eilen perjantaina. Talousarvioesitys lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan, jolle muut valiokunnat voivat antaa lausunnon 30 päivän kuluessa eli viimeistään 19.10.2009. Kansanedustajien talousarvioaloitteet tulee jättää 25.9 mennessä.

Eräs kohde, johon tulisi ensi vuoden budjetissa varata riittävästi rahaa, on veteraanien hyvän hoidon turvaaminen. Veteraanien toimintakyky säilyisi pidempään, mikäli omatoimista selviytymistä tuettaisiin tehokkaasti. Heidän kuntoukseensa ja kotiapuunsa tulee panostaa nyt, kun siihen vielä on mahdollisuus. Suomen viime sodissa sai pysyvän vamman 94 000 sotainvalidia ja heistä elossa on yhä runsaat 10 000. Heidän keski-ikänsä on noin 85 vuotta. Monet sotainvalideista haluavat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Mitä pidempään sotainvalidit kykenevät selviämään kotonaan, sitä pidempään he voivat elää tutussa ja turvallisessa kotiympäristössä ja samalla myös yhteiskunnan varoja säästyy, kun ei tarvita kalliita laitospaikkoja.

Ne sotainvalidit, joiden vamman haitta-aste on 20 – 100 prosenttia ovat oikeutettuja kuntien järjestämiin ja valtion korvaamiin avohoidon sosiaali- ja terveyspalveluihin. Hoidon ja palvelujen taso kuitenkin vaihtelee paljonkin eri kuntien välillä eikä sotainvalideja näin kohdella tasavertaisesti. Toinen vielä vakavampi asia on se, että alle 10 – 15 prosentin haitta-asteen sotainvalidit eivät saa mitään sotilasvammalain mukaisia palveluita. Tällaisia 10 – 15 prosentin sotainvalideja on noin 5 000. Lisäksi on muistettava se, että vamman haitta-astetta määriteltäessä vamman laatu on saatettu syystä tai toisesta luokitella liian alhaiseksi. Haitta-asteen määrittely on kaavamainen ja vanhentunut tapa eikä kohtele sotainvalideja tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Sotavammaisia varten rakennetuissa hoivakodeissa ja kuntoutussairaaloissa vapautuu luonnollisen poistuman kautta paikkoja vaikeavammaisilta. Tätä vapautuvaa kapasiteettia tulisi käyttää laitoshoitoa tarvitsevien lievemmin vammautuneiden sotainvalidien hyväksi. Avopalvelut tulisi saattaa kaikkien sotainvalidien saataville. Erityistä tukea tarvitseville rintamaveteraaneille tulee järjestää koti- ja hoivapalveluja. On syytä muistaa, että mitä pidempään sotainvalidit pystyvät tuella ja kuntoutuksella selviämään kotonaan, sitä vähemmän he tarvitsevat laitoshoitoa ja näin myös yhteiskunnan varoja säästyy - ja ennen kaikkea sotiemme veteraaneille voidaan turvata inhimillinen hoito.

Veteraanien joukko harventuu entisestään, mutta heidän tarvitsemansa hoidon määrä koko ajan kasvaa. Muutamien vuosien päästä veteraanien kuntoutusrahoja ei tarvita lainkaan - siihen saakka heidän inhimillisen kohtelunsa ja hyvän hoidon eteen on tehtävä kaikki voitava.

LAUANTAI 11.7.2009
Tänään on uutisoitu laajalti Turun Sanomien ja neljän muun maakuntalehden teettämästä kyselystä. Taloustutkimus haastatteli yli tuhatta suomalaista alkuviikon aikana kysyen heidän mielipidettään ruorijuopumuksen promillerajan laskemisesta. Neljä viidestä suomalaisesta tahtoisi vesille samat promillerajat kuin maanteillekin. Lähes 80 prosenttia vastaajista kannatti ruorijuopumuksen rajan laskemista nykyisestä yhdestä promillesta puoleen promilleen, mikä on rattijuopumuksen raja tieliikenteessä.