Eduskunnassa hyväksyttiin juhannuksen alla tulevan neljän vuoden valtion menokehykset. Eräs merkittävimpiä uudistuksia tällä vaalikaudella on panostaminen ammatilliseen peruskoulutukseen.

Elinkeinoelämän Keskusliiton mukaan yrityksillä on nyt suuria vaikeuksia saada ammattitaitoisia työntekijöitä, joilla olisi sopiva koulutus ja työkokemus. Pulaa on erityisesti toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneista. Vastaavasti yhä enemmän korkeasti koulutettuja ihmisiä on työttömänä.

Suomen tulevien vuosien suuri haaste tulee olemaan se, että työikäisen väestön määrä pienenee selvästi. Jotta elinkeinoelämällä ja yhteiskunnalla säilyvät toimintaedellytykset, työvoima on kohdennettava tehokkaasti sitä tarvitseville aloille ja nuorten tulee voida valmistua ammattiin mahdollisimman nopeasti. Myös vanhempien työntekijöiden työssä jaksamiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota ja pyrittävä pitämään heidät työelämässä pidempään.

Ammatillisen peruskoulutuksen suosio on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun. Yhtenä syynä on se, että yhteiskunnassa arvostetaan nykyisellään enemmän kädentaitoja ja samoin kädentaitoja vaativia ammatteja. Myös työvoiman kysyntä ja työvoimapulan myötä monilla aloilla noussut palkkataso ovat houkutelleet nuoria opiskelemaan muun muassa rakennus- ja lvi-aloille.

Tästä huolimatta vielä vuonna 2004 peruskoulun päättäneistä vain 38 prosenttia jatkoi opintojaan ammatillisessa koulutuksessa. Lukion puolestaan valitsi 54 prosenttia nuorista. Eräs syy tähän on se, että aloituspaikkamäärät ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa liian pienet.

Eri aloille koulutettavien määrät tulee nykyistä paremmin perustua yritysten ja yhteiskunnan työvoimatarpeisiin. Vain tällä keinolla voidaan tyydyttää yritysten työntekijätarpeet sekä yhteiskunnan kitkaton toiminta.

Ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkamääriä on lisättävä etenkin niillä alueilla ja toimialoilla, jotka kärsivät työvoimapulasta. On sekä yksilön että yhteiskunnan etu, että nuoret ja myös varttuneemmat opiskelijat kouluttautuvat aloille, joilta työllistytään parhaiten.

Joka kymmenes nuori on syrjäytynyt, yhtenä keskeisenä syynä on soveliaan koulutuspaikan puute. Jokaiselle peruskoulunsa päättävälle nuorelle on oltava mahdollisuus jatkokoulutukseen. Jo ensi vuoden alusta ammatillisen peruskoulutuksen sisäänottomääriä tullaan lisäämään 2200 oppilaalla.

Pulaa on parhaillaan erityisesti kädentaitajista ja ammatillisen koulutuksen suorittaneista. Hallituksen panostukset oppisopimuskoulutukseen ja nuorten työpajatoimintaan tulevat osaltaan korjaamaan tilannetta. Ensi vuoden alussa aloitetulla tiellä tulee jatkaa, ammatillisten oppilaitosten aloituspaikkoja tulee edelleenkin lisätä. Aloituspaikkojen lisäystarpeet tulee selvittää yritysten ja opetushallinnon kiinteässä yhteistyössä.

Eduskuntavaalien tulos osoitti, että suomalaiset halusivat muutosta. Ammatilliseen koulutukseen tehtävät korjaukset osaltaan osoittavat, että nykyisessä hallituksessa olevat puolueet ovat ymmärtäneet tässäkin asiassa olevan nyt viimeinen hetki muutosten tekemiseen. Nyt on tehtävä kaikki, että toimenpiteitten vaikutukset näkyisivät ja tuntuisivat nopeasti myös käytännössä.