Metsäteollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen elinehto Suomen kansantaloudelle
 

 

 
> VIIKON KYSYMYS
> ISÄ-LAPSI -HAASTEKAMPANJA – Lähde sinäkin mukaan!
> BLOGI
> Talonpoikaisjärkeä lainsäädäntöön
> Vastaajat on saatava oikeuden istuntoihin!
> Jätevesiasetus on kumottava!
> Maatalouspolitiikkaan tarvitaan suurremontti!
> Vakka-Suomen merialuetta ei tule liittää Selkämeren kansallispuistoon
> Valtion yhtiöiden johdon palkitseminen kohtuulliseksei
> Rattijuopumuksissa toimivalta siirrettävä poliisille
> Koulukiusaaminen on kitkettävä
> Eduskunnassa käytävä perusteellinen keskustelu nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden parantamiseksi
> Maatalouden byrokratiaa purettava ja käytännöt tarkoituksenmukaisemmiksi
> Ruoan hinta on saatava laskuun
> Vanhat blogimerkinnät
> Nollatoleranssi ei tavoittelemisen arvoinen nopeusvalvonnassa
> Vesiliikenteen promilleraja alemmaksi
> Maatalouspoliittinen selonteko - Hallinnon keskittämiseen ja hajauttamiseen enemmän harkintaa
> Kuntien taloustilanne jatkuu vaikeana
> Työmatkakulujen verovähennyksiä koskevaa lainsäädäntöä korjattava
> Verotuksen työmatkavähennykset oikeudenmukaisemmiksi!
> Ammatilliseen peruskoulutukseen panostetaan

Ajankohtaista arkisto >
 
< edellinen sivu
< etusivulle
 
 

Metsäteollisuudella on Suomessa edelleenkin suuri merkitys. Sen osuus bruttokansantuotteesta on noin 10 %, viennistä yli 20 % ja lähes 200 000 työpaikkaa. Suuret suomalaiset metsäyritykset ovat toteuttaneet mittavia säästötoimia ja uusia tehtaiden sulkemisia on jo suunnitteilla.

Puun saannin turvaaminen on yksi keskeisimmistä edellytyksistä metsäteollisuuden toiminnan kannattavalle jatkumiselle Suomessa. Tuontipuuta on pystyttävä korvaamaan kotimaisella puulla. Kotimaisen puun liikkeelle saamisella on positiivinen vaikutus myös kansantaloudelle. Jos puuta saadaan yksityismetsistä käyttöön noin 60 miljoonaa kuutiota vuodessa, bruttokansantuote kasvaa 900 miljoonaa euroa, verotuloja tulee lisää 350 miljoonaa euroa sekä syntyy 5000 uutta työpaikkaa eri puolille maata.

Metsäteollisuuden toimintaedellytykset ovat paljolti yritysten omissa käsissä, mutta myös yhteiskunnan on huolehdittava omasta osuudestaan. Eduskunnassa ollaan parhaillaan päättämässä useista toimenpiteistä kotimaisen puun saannin turvaamiseksi. Lisäksi hallitus valmistelee useita uudistuksia, kuten ensiharvennuspuun myyntitulon verovapaus sekä metsävähennyksen laajentaminen. Metsävähennystä verotuksessa ollaan muuttamassa siten, että se kannustaa metsänomistajia myymään puuta ja lisäämään metsäomistustensa määrää. Metsätalouden rahoituslakia on korjattu paremmin vastaamaan taimikonhoidon tarpeita.  Mitä enemmän pystytään lisäämään kotimaisen puun käyttöä, sitä vähemmän olemme riippuvaisia venäläisestä tuontipuusta. 

Suomen metsät kasvavat 100 miljoonaa kuutiota vuodessa, josta metsäteollisuus käyttää alle 60 miljoonaa kuutiota. Myös bioenergia luo uusia yrittämisen mahdollisuuksia metsänomistajille ja maaseudun yrittäjille. Käyttämätöntä puuaineista metsissä on runsaasti ympäristöystävällisemmän, ilmastonmuutosta hidastavan energiaraaka-aineen tuotantoon. Samalla voidaan vähentää riippuvuutta tuontienergiasta.

Tärkeä metsäteollisuuden toimintaedellytys on hyvät liikenneyhteydet. Teiden kunnossapitoon ja uudistamiseen varatut määrärahat ovat jo vuosien ajan olleet riittämättömät. Tästä syystä tiestön kunto on paikoin luvattoman huono. Nyt muiden mittavien väyläinvestointien lisäksi puunsaannin kannalta tärkeiden perusväylien kunnostamiseen on lisätty yhteensä 225 miljoonaa euroa. Samoin metsäteollisuudelle merkittävien yksityisteiden valtionapuja on lisätty. 

Metsäteollisuus ja Paperiliitto ovat solmineet kolmivuotisen työehtosopimuksen. Tämä sekä hallituksen toimet turvaavat sen, että ainakin osa saneeraustoimenpiteistä voidaan jatkossa välttää. Hallituksen satsaukset tähtäävät kansataloudelle merkittävän, perinteikkään metsäteollisuuden jatkumiseen Suomessa. Myös metsäyritysten tulee sitoutua toiminnan säilyttämiseen Suomessa eikä lähteä seikkailemaan Venäjälle. Sinne tehdyistä epäonnistuneista riskisijoituksista on jo riittävästi esimerkkejä olemassa muilla länsimaisilla yrityksillä.

 


Pertti Hemmilä   ©2005 Pertti Hemmilä