Kuluttajahintojen nousu painui toukokuussa nollaan. Vielä huhtikuussa inflaatio oli 0,8 prosenttia. Edellisestä vuodesta kuluttajahintoja laski eniten korkojen ja polttonesteiden hintojen aleneminen. Elintarvikkeet halpenivat huhti- ja toukokuun välillä, mutta edellisvuoden toukokuuhun verrattuna ruoka kallistui edelleen.
Suomessa syödään EU:n kolmanneksi kalleinta ruokaa. Elintarvikkeiden hinnannousu on ollut meillä vanhoja jäsenmaita nopeampaa. Elintarvikkeiden hintojen raju nousu herättää epäilyjä suomalaisen vähittäiskauppakilpailun toimivuudesta. Päivittäistavarakaupan keskittymisen sanotaan nostaneen Suomessa ruoan hintaa. Vähittäiskaupan sääntely on johtanut keskittymiseen sekä korkeisiin kuluttajahintoihin. Aiemmin yksittäiset kaupat saattoivat helposti ostaa tuotteita suoraan teollisuudelta. Nykyään puolestaan elintarvikkeet kulkevat useiden välikäsien ja keskusliikkeiden kautta.
Ruoan hinta on vuoden aikana noussut jopa useita kymmeniä prosentteja. Ministeri Anttila käynnisti selvityksen ruoan hinnasta. Jokainen joka on käynyt kaupassa, tietää, että ruoan hinta on noussut. Jokainen alkutuottaja puolestaan tietää, että tuottajahinnat ovat laskeneet. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien kuluttajahintaindeksi on tasaisesti noussut 2000-luvulla. Tammikuussa 2005 indeksi oli 100.4, vuonna 2007 103.4, vuonna 2008 indeksi oli noussut edellisestä vuodesta 5.8 %:ia ja vuoden 2009 tammikuun indeksi oli 7 % korkeampi vuoden 2008 tasoa ollen 117.1. Eli indeksi on noussut neljässä vuodessa 17 yksikköä. Toukokuun 2009 indeksi on 3.0 %:a korkeampi kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2008. Kuisenki samanaikaisesti ruoan raaka-aineiden hinta on pudonnut rajusti. Viimeisen vuoden aikana esimerkiksi vehnän hinta on laskenut 220 eurosta / tonni 130 euroon / tonni ja ohran osalta lasku on ollut vieläkin jyrkempää.
Samanlainen kehityssuunta on ollut myös muiden raaka-aineiden hintojen osalta. Onkin erittäin iso kysymys, minkä vuoksi elintarvikkeiden kuluttajahinnat ovat samanaikaisesti nousseet. Esimerkiksi maidon tai leivän hinnankorotuksia perusteltiin viljan hinnan nousulla. Maitotuotteiden hinta nousi voimakkaasti viime vuonna ja sen jälkeen. Esimerkiksi 2 desin viilipurkki maksoi hinta vielä viime vuoden alussa noin 30 senttiä ja samanlainen viili maksaa nyt noin 55 senttiä. Hinnannousun perusteluna käytettiin sitä, että rehujen hinnannousulla. Viime vuodesta viljan hinta on lähes puolittunut, joten näin ollen maitotuotteiden ja leivän hintojen olisi myös pitänyt laskea. Näin ei ole kuitenkaan käynyt.
Hallitusohjelmaan kirjattiin vuonna 2007 tavoite ruoan arvonlisäveron alentamisesta. Sen jälkeen ruoan hinta on selkeästi noussut, kuten elintarvikkeiden kuluttajahintaindeksistäkin näkyy. Onkin perusteltua epäillä, että Suomessa kauppa on ”pumpannut” ruoan hintaan moninkertaisesti arvonlisäveron alennusvaran. Ruoan arvolisäveroa alennetaan viidellä prosenttiyksiköllä 17 prosentista 12 prosenttiin tänä vuonna lokakuussa. Selkeästi kauppa on jo varautunut veronpudotukseen hintojen korottamisella. Jottei arvonlisäveroalennuksen hyöty valu tukku- ja vähittäiskauppiaiden taskuun, veroalennuksen vaikutusta hintoihin on seurattava tiukasti ja toimittava tarpeen mukaan.
S-ryhmän ja K-ryhmän yhteinen markkinaosuus päivittäistavarakaupassa on 75 prosenttia. Tradekalla on 12, Lidlillä vajaan viiden prosentin ja Stockmannilla kahden prosentin osuus. Suomessa sekä raaka-aineiden jalostus että tukku- ja vähittäiskauppa ovat keskittyneet varsin harvoille yrityksille.
Myös Kilpailuvirasto on ollut huolissaan elintarvikkeiden hintakehityksestä. Kilpailuvirasto on seurannut elintarvikkeiden hintojen kehitystä ja on ilmaissut ihmetyksensä siitä, minkä vuoksi elintarvikkeiden hinnat eivät laske, vaikka raaka-aineiden hinnat ja muut kustannukset ovat pääosin laskeneet. Se on ilmoittanut aloittavansa kattavan selvityksen asiasta, mikäli ruoan hinta ei lähde laskuun.
