Keskiviikkona 25.8.2010
Kesäkuussa ollut A-Katsastuksen työtaistelu kesti parisen viikkoa ja saatiin lopulta loppumaan pitkien neuvottelujen jälkeen. Lakko koski noin puolta Suomen katsastusasemista. Työntekijät aloittivat lakon, kun työnantaja A-Katsastus halusi luopua talokohtaisista työehtosopimuksista ja siirtyä käyttämään Autoalan Keskusliiton yleistä työehtosopimusta. Lakko esti kuljettajatutkintojen suorittamisen, ja käytännössä uusia ajokortteja ei lakon aikana myönnetty kenellekään.
Ajovarma Oy on kuljettajantutkintojen vastaanottamiseen erikoistunut yritys, joka on A-Katsastus Oy -konsernin tytäryhtiö. Ajovarma Oy:n toimialueena on koko Suomi. Kevyen kaluston tutkintoja otetaan vastaan 85 toimipisteessä ja raskaan kaluston tutkintoja 39 toimipisteessä. Teoriakokeen voi suorittaa 95 toimipisteessä. Ajovarma Oy on ainoa yritys Suomessa, jolla on oikeus järjestää kuljettajatutkintoja.
Lakon vuoksi ensimmäistä ajokorttiaan odottavien jono venyi pitkäksi. Jonoa ei saatane kokonaan purettua vuonna 2010. Kaksi viikkoa kestäneen katsastusalan lakon vaikutukset tuntuvat erityisesti autokouluissa. Kuljettajatutkintojen hyvän laadun, kohtuullisen hintatason ja tutkintojen saannin turvaamiseksi Ajovarman monopoli on purettava.
Henkilöauton määräaikaiskatsastuksen hinta on nykyään 2,5 kertaa korkeampi kuin mitä se oli ennen katsastuksen vapautumista kilpailulle. Katsastusyritykset ovat yleensä erittäin kannattavia yrityksiä. Paradoksaalista on se, että samalla kun Autokatsastus vapautettiin kilpailulle jo vuonna 1994, pakollinen katsastus on kuitenkin vuosi vuodelta kallistunut hintakilpailun puutteessa. Isojen katsastajien autokatsastuksessa katsastus maksaa kokonaisuudessaan n. 90 euroa. Katsastus vie aikaa noin 15-20 minuuttia, jolloin tuntiveloitukseksi tulee 270-360 euroa. Vertailun vuoksi autokorjaamoissa auton korjauksesta maksetaan keskimäärin 50-80 euroa/h. Hintavertailu kertoo erittäin selvästi sen, että auton katsastaminen Suomessa on kertakaikkisesti kohtuuttoman kallista.
Katsastusmarkkinoista kolme neljäsosaa on A-katsastuksen ja K1 Katsastajien hallussa. Kauppalehden vuoden 2007 uutisen mukaan suuret katsastusketjut K1 Katsastajat ja A-katsastus tekivät varsin mittavat voitot. K1 Katsastajat kaksinkertaisti nettotuloksensa 5,4 miljoonaan euroon. Samalla liikevaihto kasvoi kolmanneksen. A-katsastus teki vuonna 2007 voittoa yli 20 miljoonaa euroa liikevaihdon ollessa reilut 70 miljoonaa. Suuri liikevaihto osoittaa, että A-katsastus on todellinen jätti Suomessa. Sekä A-katsastus että K1 Katsastajat ovat ulkomaalaisomistuksessa. Kauppalehden uutisen mukaan K1 Katsastajat siirsi 5,4 miljoonan euron voitoista 5,2 miljoonaa euroa espanjalaiseen emokonserniin. Tällainenkin tilanne osoittaa sen, että lisäkilpailua tarvitaan Suomen katsastusmarkkinoilla.
Suomessa Ajoneuvohallintokeskus ja liikenne- ja viestintäministeriö ovat tehneet kaikkensa katsastusmonopolin varmistamiseksi ja katsastushintojen nostamiseksi epärealistiselle tasolle. Nimittäin Suomen periaatepäätös kattavan raskaan liikenteen katsastusverkostosta on johtanut siihen, että kaikilla katsastusasemilla on oltava mahdollisuus sekä raskaan että kevyen kaluston katsastukseen. Kaikki katsastusasemat ovat joutuneet investoimaan molempien katsastuslajien toimitiloihin tai vuokraamaan raskaan kaluston tilat. Nykyinen raskaan kaluston katsastusverkko on ylimitoitettu. Kilpailuviraston arvion mukaan alan normistoon sisältyvä vaatimus sekä kevyen että raskaan kaluston katsastuspalveluiden tarjoamisesta estää alalle pääsyä ja kilpailua. Raskaan kaluston katsastusten alueellinen saatavuus voidaan turvata muullakin tavoin.
Kuljettajatutkintotoimintaan on saatava useampi toimija kuin vain Ajovarma Oy. Katsastusalan kilpailutilannetta on tervehdytettävä ja alan hinnat on saatava laskuun ja saatava vastaamaan todellisia kustannuksia. Lisäksi katsastustoiminnan säädöksiä tulee muuttaa siten, ettei edellytetä liian raskaita ja kattavia palveluita katsastuskonttoreilta. Katsastusalalle on saatava lisää kotimaisia toimijoita.
Anna palautetta ja ota yhteyttä
Tiistaina 17.8.2010
Useammilta henkilöiltä olen saanut palautetta, että ulkomaalaisten Suomessa palvelleiden veteraanien leskiä olisi tuettava. Vuosien 1939-1945 sodissa Suomen joukoissa taisteli kaikkiaan noin 16 000 vapaaehtoista monista eri maista. Eniten vapaaehtoisia tuli Ruotsista, Virosta, Itä-Karjalasta ja Inkerinmaalta. Entisiä vapaaehtoisia on elossa enää arviolta 2 000-3 000 henkilöä.
Talvi- ja jatkosotaan osallistui tuhansia virolaisia vapaaehtoisia. Toisen maailmansodan aikana Viron kansan myötätunto oli lähes sataprosenttisesti Suomen puolella. Tästä kertovat mm. Suomen Tallinnan lähetystöön saapuneet lukuisat raha- ja tavaralahjoitukset. Myös sodasta kärsineitä lapsia ryhdyttiin viemään Viroon kesänviettoon ja ensimmäinen sadan lapsen erä oli juuri saapunut Viroon, kun Neuvostoliitto miehitti maan kesäkuun puolivälissä 1940.
Talvisodan aikana Suomeen siirtyneistä virolaisista muodostettiin jatkosodan alettua erikoisyksikkö, joka toimitettiin moottoriveneillä ja lentoteitse heinäkuussa 1941 Viroon. Yksikkö suoritti menestyksekkäästi häirintä- ja tiedustelutehtäviä puna-armeijan selustassa siihen asti, kunnes saksalaiset joukot saapuivat Viroon. Vuosina 1942-1944 tuli noin 3 500 virolaista Suomenlahden yli ja ilmoittautui vapaaehtoisiksi Suomen armeijaan. Virolaiset osallistuivat kesän 1944 torjuntataisteluihin aluksi Viipurin lohkolla ja myöhemmin Vuoksen suunnalla. Suomen puolesta kaatui lähes 200 virolaisnuorukaista ja satoja haavoittui.
Vuoden 1993 alusta lukien tuli voimaan laki, jonka nojalla ulkomaalaisille vapaaehtoisille voitiin hakemuksesta myöntää kahden viikon mittainen kuntoutusjakso suomalaisessa kuntoutuslaitoksessa sekä kertasuorituksena 1 000 markan (noin 168 euroa) suuruinen rintamaraha. Ellei käyttänyt kuntoutusmahdollisuutta, myönnettiin vaihtoehtoisesti rintamaraha kaksinkertaisena. Etuus oli voimassa vuoden 1996 loppuun. Tämän jatkoksi on maksettu vuosittaiseen budjettipäätökseen perustuen vuotuista rintama-avustusta Virossa ja muualla entisen Neuvostoliiton alueella asuville veteraaneille (455 euroa vuodessa). Rintama-avustusta voidaan myöntää myös Suomessa pysyvästi asuville vapaaehtoisille rintamasotilaille. Avustuksen piirissä oli vuonna 2004 noin 360 henkilöä. Lisäksi Suomessa ja entisen Neuvostoliiton alueella asuvilla vapaaehtoisilla on vuoden 1998 alusta lukien ollut mahdollisuus veteraanikuntoutusta vastaavaan kuntoutukseen.
Suomessa sotainvalidien puolisoille ja veteraanien leskille on tarjolla joitain kuntoutuspalveluita sekä eläkettä. Sen sijaan virolaisten veteraanien leskille ei ole mitään tukea. Lisäksi rintama-avustukset loppuvat sotaveteraanin kuoltua. Suomessa palvelleiden virolaisten veteraanien leskiä on Virossa vain muutamia kymmeniä. Suomen tulisi hoitaa virolaisten ja myös muissa maissa asuvien, Suomessa toisen maailmansodan aikana palvelleiden veteraanien leskille asiallinen rahallinen tuki. Muutamien vuosien kuluessa näiden veteraanien puolisot ovat myös poistuneet. Koska veteraanien leskiä on ulkomailla enää varsin vähän, tarvittava rahamäärä ei ole suuri ja budjetissa rahaa ei tarvitse enää varata useiksi vuosiksi eteenpäin. Nyt on viimeiset ajat Suomen osoittaa kunnioitusta toisessa maailmansodassa suomalaisten rinnalla taistelleille veteraaneille ja heidän puolisoilleen.
Anna palautetta ja ota yhteyttä
Sunnuntaina 8.8.2010
Eilen lauantaina koin jotain sellaista, jota en ollut itse koskaan ennen kokenut ja nähnyt. Puoli kolmen aikoihin iltapäivällä ukkosmyrsky nousi nopeasti ja täysin käsittämättömän nopeasti iski syöksyvirtaus.Alle minuutissa siitä kun tuuli yltyi, syöksyvirtaus iski täydellä voimalla. Noin minuutin ajan myrsky raivosi ankaralla tuulella, vettä tuli niin paljon ettei nähnyt viittä metriä eteenpäin, satoi myös rakeita ja ukkonen salamoi ja jyrisi kotipihalla. Tuon minuutin hävityksen jälkeen kotipiha ja lähimetsät olivat kuin pommituksen jäljiltä: yli 100 puuta kaatuneena, suuria terveitä puita katkennut kuin tulitikut, piha täynnä oksia ja roskaa, puhelinkaapelia maassa kymmeniä metrejä. Kuin ihmeen kaupalla sekä ihmiset että rakennukset säilyivät ehjinä. Syöksyvirtauksen nopeuden ja voiman ymmärtää konkreettisesti, kun sen on itse kokenut - ymmärtää sen, mitä tuhannet suomalaiset ovat joutuneet tänä kesänä kokemaan. Ihminen ei voi mitään luonnon näyttäessä mahtiaan.
Ilmastomuutoksen myötä tämänkaltaiset säiden ääri-ilmiöt ovat tulleet jäädäkseen. Energiapoliitisilla päätöksillä ja muilla tarvittavilla keinoilla meidänkin tulee tehdä kaikkemme ilmastomuutoksen hillitsemiseksi. Myös on syytä pohtia, miten jatkossa voidaan vakuutuksia ja muita korvausjärjestelmiä kehittää siten, etteivät myrskytuhojen ja muiden luonnonmullistusten vahingot jää ainoastaan yksittäisten kansalaisten kannettavaksi.
Ohessa pari kuvaa myrskyvahingoista: toinen piharakennuksen takaa ja toinen esimerkkinä metsästä miten isot tukkipuut napsahtivat poikki.
Anna palautetta ja ota yhteyttä
Tiistaina 3.8.2010
Helteinen heinäkuu on vaihtunut elokuuksi. Kulunut kesä on ollut viljelijöille haasteellinen – sateinen kevät siirsi kylvöt myöhäiseksi ja paikoin pilasi kylvöt kokonaan ja nyt pitkään jatkuneet helteet ovat kuivattaneet viljat pystyyn. Kesän aikana erilaisissa tapahtumissa varsinais-suomalaisten kanssa käymissäni keskusteluissa nousee aina esille syvä huoli maatalouden ja viljelijöiden tulevaisuudesta Suomessa.
Heinäkuun puolessa välissä tapasin EU:n uuden maatalouskomissaarin Dacian Cioloşin eduskunnassa. Tapaamisessa oli mukana myös maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila ja Suuren Valiokunnan puheenjohtaja Erkki Tuomioja.Dacian Cioloş on romanialainen poliitikko, joka on toiminut maansa maatalousministerinä vuosina 2007 - 2008. Euroopan unionin maatalouskomissaarina hän aloitti helmikuussa. Tapaaminen alkoi uuden komissaarin puheella, jossa hän kävi läpi keinoja, joilla yhteistä maatalouspolitiikkaa voidaan toteuttaa Euroopan unionissa vuoden 2013 jälkeen. Cioloşin mukaan keinoja ovat muun muassa EU:n maatalouden kilpailukyvyn kehittäminen, monimuotoisen maatalouden edistäminen, ympäristövaikutusten ja ilmastonmuutoksen huomioiminen, tukijärjestelmän uudistamisen ja maatalouden kannalta epäsuotuisten alueiden tukemisen turvaamisen vuoden 2013 jälkeen.
Vaikuttaa siltä, että uusi maatalouskomissaari on asiantunteva ja myös omaa tervettä maalaisjärkeä. Tällä hetkellä vaikuttaa sille, että komissaari Cioloşin johdolla ja yhdessä hänen kanssaan kyetään paremmin turvaamaan maatalouden kilpailukyky ja toimintaedellytykset sekä huoltovarmuus koko Euroopan Unionin alueella. Hän osoitti vilpitöntä mielenkiintoa Suomelle tärkeitä asioita kohtaan. Hänen mukaansa yhteinen maatalouspolitiikka vuoden 2013 jälkeen mahdollistaa myös Suomelle erityistuet pohjoisen sijaintinsa vuoksi. Myös hänen ajatuksensa byrokratian ja hallinnon keventämisestä ovat rohkaisevia kannanottoja. Komissaarin mukaan yhteinen maatalouspolitiikka vuoden 2013 jälkeen sisältää myös keinot tuottajia kannustaviin toimiin, joilla maatalouden ympäristö- ja vesistökuormitusta voitaisiin vähentää.
Nykyhallituksen ja erityisesti ensi vuonna valittavan uuden hallituksen on tehtävä yhteistyötä Cioloşin kanssa, jotta voidaan vihdoinkin tehdä tarvittavat radikaalitkin muutokset Suomen maatalousjärjestelmässä, turvaten viljelijän toimeentulon, puhtaan, suomalaisen ruoan tuotannon sekä varmistaen maamme huoltovarmuuden – ja karsien kaiken tarpeettoman byrokratian ja hallinnon. Lue myös kolumnini maatalouspolitiikan uudistamisesta.
Maanantaina 2.8.2010
”Varsinais-Suomessa Pöytyän Yläneellä liikkuva susilauma iski parinkymmenen lampaan laumaan aivan pihapiirissä. Yhdeksän lammasta kuoli ja seitsemän haavoittui.” ” Vaarallinen karhu liikkui sunnuntaina Tampereen Sarankulman ja Multisillan sekä Pirkkalan Toivion alueella. Puoli seitsemän aikaan sunnuntai-iltana karhu nousi takajaloilleen ja murisi paikalla olleelle ulkoilijalle. Samaan aikaan lähistöltä kuului ihmisten huutoa."
Sudet ovat aiheuttaneet vahinkoa varsinkin kotieläimille aiemmin erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa, mutta nykyisin jo kaikkialla Suomessa. Esimerkiksi poronhoitoalueella susien aiheuttamat vahingot vaarantavat jo koko elinkeinon tulevaisuuden. Itä-Suomessa monet lampaankasvattajat ovat joko kokonaan luopuneet elinkeinostaan tai tehneet mittavia investointeja kotieläinten aitaamiseksi. Todistettavasti sudet ovat tappaneet viime vuosia myös kymmeniä koiria.
Kun sudet ovat levinneet pohjoisesta ja idästä myös tiheämmin asutuille seuduille Etelä- ja Länsi-Suomeen, susien ja karhujen kohtaamiset ihmisten kanssa ovat lisääntynet. Yhä röyhkeämmin ne vierailevat talojen pihapiireissä ja tappavat lemmikkieläimiä. Itärajan tuntumassa useilla paikkakunnilla lapsia on jo vuosikausia jouduttu kuljettamaan kouluun. Myös Varsinais-Suomessa monissa kunnissa, mm. Yläneellä ja Mynämäellä, on jouduttu susivaaran takia järjestämään lapsille koulukuljetus.
Luonto-Liitto kehottaa lampureita rakentamaan susiaitoja laidunten ympärille eikä pidä susien käyttäytymistä häiriökäyttäytymisenä. Kyse on heidän mukaan suden normaalista metsästysvietistä. Susien kuuluu toimia viettiensä mukaisesti metsissä ja erämaissa, ei ihmisten pihapiireissä. Petoeläimet ja ihmiset eivät kuulu samoille teille ja pihoille. Susien ja karhujen kuuluisi elää erämaaseuduilla omassa ympäristössään eikä ihmisten ilmoilla käyttäen ravinnokseen koti- ja lemmikkieläimiä ja aiheuttaen vaaraa myös ihmisille. On selvää, ettei Brysselissä istuvalla virkamiehellä ole kovinkaan todenmukaista käsitystä siitä, mitä Suomessa käytännössä tarkoittaa susien kanssa eläminen, millaisia vahinkoja ne aiheuttavat kotieläintaloudelle sekä millaista vaaraa ihmisille. Taannoin karhu liikkui Itävallassa ja Etelä-Saksassa. Sitä jahdattiin hyvin näyttävästi ja mittavalla metsästysoperaatiolla. Yhtä lailla Suomessa pitää olla oikeus häätää asutuksen lähelle tulevat sudet ja karhut. Lähtökohtana on oltava se, että ihmistä suojellaan sudelta eikä sutta ihmiseltä. Suomen petoeläinpolitiikkaa on ehdottomasti tiukennettava!
Anna palautetta ja ota yhteyttä
Lauantaina 3.7.2010
Taivassalossa vietettiin tänään aurinkoista ja lämmintä kesäpäivää Silkrysäyksen tiimoilla. Tapahtumassa otin vastaan kalastajien julkilausuman. Julkilausumassa erityisesti painotettiin sitä, että rysäkalastuksen toimintaedellytykset on turvattava. Paikalliset kalanjalostajat kalastavat jopa 7,5 milj. kiloa silakkaa kahden ja puolen kuukauden kuluessa. Kun silakkaa myytäisiin kuitenkin läpi vuoden. pitäisi kalasatamaan rakentaa pakastetilat n. 4,5 milj. kilolle silakkaa. Rysillä pyydystetään noin 10 % Suomen silakkasaaliista, sen työllistävä vaikutus on todella merkittävä sekä kalastuksessa että jalostuksessa. Taivassalossa on eniten ammattikalastajia koko Saaristomeren alueella ja laadukasta kalanjalostusta. Väkeä oli paikalla tuhansittain, eräitten arvioiden mukaan jopa 5 - 6000. Eräänä keskustelun aiheena oli Selkämeren kansallispuiston perustaminen. Niistä henkilöistä, joiden kanssa ehdin keskustella, kukaan ei tuota kansallispuisto hanketta kannattanut. Lue asiasta tekemäni kirjallinen kysymys.
Anna palautetta ja ota yhteyttä
Perjantaina 2.7.2010
Eduskunnan kesätauko alkoi tänään. Tauon ensimmäisenä päivänä vierailin Loimaalla torikahvien merkeissä. Loimaalla toripäivä on aina perjantaina ja olen jo pitkään ollut menossa Loimaalle ja nyt vihdoin oli perjantai vapaa. Väkeä riitti jonoksi saakka ja monenlaisista asioista ehdimme vierailun aikana keskustella – energiaratkaisuista, maatalouden tilanteesta, rikosten rangaistuksista, tieasioista. Loimaalla tapasin myös kaupunginjohtajan sekä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mika Mutala. Loimaan jälkeen kävin vielä Marttilassa keskustelemassa Leader-toimintaryhmien toiminnasta. Leader-toiminnan tavoitteena on tukea maaseudun elinvoimaisuutta rahoittamalla paikallisia maaseudun kehittämishankkeita ja yritystukia. Olen tehnyt Leader ryhmien kanssa yhteistyötä pidempään ja ryhmien toimintaedellytyksiä onkin saatu kohennettua.
Anna palautetta ja ota yhteyttä
Lauantai 19.6.2010
Torstaina eduskunnan lähetekeskustelussa oli lakialoitteeni tieliikenteen promillerajan laskemisesta 0.2:een ja lakialoite vesiliikenteen promillerajan laskemisesta 0.5:een sekä lakialoite toimivallan siirtämisestä poliisille lievissä rattijuopumustapauksissa. Promillerajojen alentaminen on saanut kannatusta niin kansanedustajien kuin hallituksenkin keskuudessa. Mm. ministerit Vehviläinen ja Holmlund ovat puoltaneet promillerajojen laskemista.
Jo pelkällä olemassaolollaan lait täyttävät ennaltaestävää tarkoitustaan. Suuri osa kansalaisista jättää tekemättä sellaisen teon, jonka tietävät olevan lainsäädännössä rangaistava. Nykyvalvonnalla voidaan yhtä hyvin seurata tiukempien promillerajojen toteutumista ja saada aikaan turvallisuuden parantumista sekä vesi- että tieliikenteessä ja vähentää liikennekuolemia.
Lakialoite toimivallan siirrosta
Lakialoite tieliikenteen promillerajan alentamisesta
Lakialoite ruorijuoppouden promillerajan alentamisesta
Anna palautetta ja ota yhteyttä
Tiistai 1.6.2010
Olen useampana vuotena tehnyt lakialoitteen vesiliikennejuopumuksen promillerajan laskemisesta. Kuolemaan johtavissa veneilyonnettomuuksissa noin kahdessa kolmasosassa tapauksista alkoholilla on osuutta onnettomuuteen.
Aiemmin lakialoitteeni hylkäämistä on perusteltu sillä, että suuri yleisö vastustaisi veneilyn promillerajan laskemista. Kuitenkin tutkimusten mukaan enemmistö kansalaisista on promillerajan alentamisen kannalla. Neljä viidestä suomalaisesta haluaisi vesille saman promillerajan kuin maanteillä on. Tämä käy ilmi Taloustutkimuksen viidelle maakuntalehdelle teettämästä kyselystä vuonna 2009. 79 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että ruorijuopumuksen promilleraja olisi laskettava yhdestä promillesta vähintään puoleen.
Lakialoitetta on vastustettu myös sen vuoksi, ettei promillerajaa vesillä kyetä valvomaan riittävästi. On kuitenkin hyvä muistaa, että lailla on myös ennaltaehkäisevä vaikutus, sillä erityisesti sillä vaikutetaan vesillä liikkumista koskeviin asenteisiin. Ja tietysti Poliisin nykyiselläkin valvonnalla voidaan saada kiinni alemman promillerajan ylitykseen syyllistyneet ruorijuopot. Myös yleisön antamat vihjeet auttavat ruorijuoppojen kiinni saamisessa.
Tänään on useammassa tiedotusvälineessä uutisoitu, miten sisäministeri Holmlund on puoltamassa ruorijuopumuksen promillerajan laskemisesta. Holmlundin, liikenneministeri Anu Vehviläisen ja oikeusministeri Tuija Braxin on tarkoitus keskustella asiasta ennen juhannusta. On syytä toivoa, että myös Brax ja Vehviläinen ja koko hallitus on samoilla linjoilla ja vihdoin ryhdytään rohkeasti tekoihin – vesiliikenneturvallisuuden parantamiseksi, kansalaistenkin enemmistön tahdon mukaisesti.
Anna palautetta ja ota yhteyttä
Keskiviikko 26.5
Turun ja Helsingin välisellä moottoritiellä sattui viime sunnuntaina jo kolmannen kerran kallion sortuma, joka vaaransi tienkäyttäjien turvallisuuden. Pudonneita kiviä on ollut jo suurella osalla tien kallioleikkauksista. E18 tiellä kalliot ovat poikkeuksellisen lähellä ajorataa, verrattuna Suomen muihin moottoriteihin. Muun muassa nelostiellä kallioleikkauksista kiviä on myös pudonnut, mutta leveiden pientareiden vuoksi kivet eivät tule tielle. Myös tunneliratkaisujen puutteet ja ongelmat ovat aiheuttaneet paljon ylimääräistä työtä, lisäkustannuksia ja haittaa tienkäyttäjille.
Turun Sanomissa haastateltujen tieviranomaisten mukaan E18-moottoritien suunnittelussa tehtiin säästösyistä virheitä. Tunnelijärjestelmiä on jouduttu jälkeenpäin korjaamaan useita kertoja. Nyt suunnitellaan kallioleikkauksien leventämistä jälkikäteen. Mikäli tähän lähdetään, jouduttaneen lunastamaan lisää maata. Todennäköistä on, että ainakin parannustöiden ajaksi joudutaan maanomistajan kanssa neuvottelemaan lisämaasta, koska työkoneet eivät mahdu kapealle alueelle kallioleikkauksen päälle. Se joudutaanko maata lunastamaan pysyvästi lisää, selviää myöhemmin. Konsulttiyritys on selvittämässä kallioleikkausten leventämistä. Tästäkin syntyy jälleen lisäkustannuksia.
Kun E18-tietä suunniteltiin, käytiin tehdyistä ratkaisuista kiivasta väittelyä. Nyt on nähtävissä säästötoimenpiteiden vaikutukset. Todennäköisesti merkittävä osa rakentamisvaiheessa saavutetuista säästöistä tullaan menettämään kaikenlaisten korjaustöiden vuoksi. Lisäksi tullaan aiheuttamaan tienkäyttäjille varsin paljon haittaa erityisesti sitten, kun kallioleikkauksia aletaan leventämään. Toivoa sopii, että tiehallinnossa otetaan opiksi seuraavia hankkeita suunniteltaessa. On syytä pitää mielessä sanonta ”Sen minkä taakseen jättää, sen edestään löytää”.
Anna palautetta ja ota yhteyttä
Tiistai 25.5
Tänään on merkittävä, muistorikas päivä - isäni syntymästä on kulunut 100 vuotta. Hän kuoli 90-vuotiaana vuonna 2000, joten syntymäpäivää emme voineet yhdessä hänen kanssaan viettää. Viikonlopulla lähisukulaisten kesken muistelimme hänen elämäänsä. Isästä tuli yksivuotiaana huutolaispoika äidin kuoltua. Huutolaisjärjestelmä oli vuosisadan alun sosiaaliturvajärjestelmä, jossa orvoksi jääneet lapset huutokaupattiin taloihin. Isän elämä oli vaikeaa, mutta rikasta. Lähtökohdat eivät olleet helpot, mutta katkera hänestä ei tullut koskaan. Kovalla työnteolla ja ahkeruudella isä, yhdessä äidin kanssa, piti huolen suuren perheensä toimeentulosta ja lasten koulutuksesta. Erityisesti sen jälkeen kun voimat eivät enää riittäneet maataloustyöhön, hän teki ahkerasti työtä lähetystyön parissa. Isälle merkittävää oli se, että huutolaispojan pojasta tuli kansanedustaja vuonna 1999. Isäni motto oli hänen isoisänsä sanat "Kaikk' on hyvin, älä asiaa tee".
Anna palautetta ja ota yhteyttä
Vanhat blogimerkinnät
