Rattijuopumuksen promillerajaa laskettava
 

 

 
> VIIKON KYSYMYS
> ISÄ-LAPSI -HAASTEKAMPANJA – Lähde sinäkin mukaan!
> BLOGI
> Talonpoikaisjärkeä lainsäädäntöön
> Vastaajat on saatava oikeuden istuntoihin!
> Jätevesiasetus on kumottava!
> Maatalouspolitiikkaan tarvitaan suurremontti!
> Vakka-Suomen merialuetta ei tule liittää Selkämeren kansallispuistoon
> Valtion yhtiöiden johdon palkitseminen kohtuulliseksei
> Rattijuopumuksissa toimivalta siirrettävä poliisille
> Koulukiusaaminen on kitkettävä
> Eduskunnassa käytävä perusteellinen keskustelu nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden parantamiseksi
> Maatalouden byrokratiaa purettava ja käytännöt tarkoituksenmukaisemmiksi
> Ruoan hinta on saatava laskuun
> Vanhat blogimerkinnät
> Nollatoleranssi ei tavoittelemisen arvoinen nopeusvalvonnassa
> Vesiliikenteen promilleraja alemmaksi
> Maatalouspoliittinen selonteko - Hallinnon keskittämiseen ja hajauttamiseen enemmän harkintaa
> Kuntien taloustilanne jatkuu vaikeana
> Työmatkakulujen verovähennyksiä koskevaa lainsäädäntöä korjattava
> Verotuksen työmatkavähennykset oikeudenmukaisemmiksi!
> Ammatilliseen peruskoulutukseen panostetaan

Ajankohtaista arkisto >
 
< edellinen sivu
< etusivulle
 
 

Rattijuopumustapauksissa kuolleita on 2000-luvulla ollut keskimäärin 80 henkilöä vuodessa, liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä vuodessa on 2000- luvulla ollut keskimäärin n. 370 henkilöä. Näistä joka neljäs on kuollut onnettomuudessa, jossa joku osapuolista on ollut alkoholin vaikutuksen alainen. Joka viidennessä liikennekuolemassa kuljettaja on ollut rattijuoppo. Selvään kuljettajaan verrattuna 0,2-0,4 promillen humala nostaa onnettomuusriskin noin 1,5-kertaiseksi. Jo 0,2 promillen humala vaikeuttaa huomionjakamista. Alle 0.5 promillen alkoholipitoisuuksilla tehdyissä kokeissa on selvitetty kuljettajan käyttäytymistä nopeaa reagointia vaativissa liikennetilanteissa. Yhden alkoholiannoksen jälkeen suoritus hieman nopeutuu, mutta samalla virheiden määrä kasvaa. Toisen annoksen jälkeen reaktioaika laskee ja virheiden määrä lisääntyy jyrkästi. Alkoholin vaikutuksesta pysähtymismatka pitenee, virheellisten toimintojen määrä lisääntyy ja toimintakyky kriittisissä tilanteissa heikkenee.

Erityisesti nuorilla kuljettajilla on muita suurempi riski jo alhaisilla veren alkoholipitoisuuksilla. Alkoholi vaikuttaa voimakkaimmin niihin kuljettajan taitoihin, joiden käytöstä ei vielä ole paljon ajokokemusta.  Näiden kuljettajien, joiden veren alkoholipitoisuus on alle 0.5 promillea, kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien tutkimuksesta saadut tulokset puoltavat erityisesti uusien kuljettajien promillerajan laskemista 0.2 promilleen. Tutkijalautakuntien mukaan vuonna 2006 noin puolet kuolemaan johtaneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa humalassa olleista kuljettajista oli nuoria aikuisia. Noin 40 prosenttia alle 26-vuotiaiden kuljettajien aiheuttamista kuolemaan johtaneista onnettomuuksista oli kovavauhtisia onnettomuuksia, joissa 70 prosenttia kuljettajista oli ollut alkoholin vaikutuksen. Kuolemaan johtaneissa moottoripyöräonnettomuuksissa humalassa ajoi viidennes kuljettajista.

Ratsiatutkimusten mukaan vuosittain jää kiinni noin 27 000 rattijuoppoa. Törkeään rattijuopumukseen syyllistyneiden määrä on kasvussa. Tutkimusten mukaan 18 - 24-vuotiaita on rattijuopoista alle 10 prosenttia. Silti nuorista aiempaa suurempi osuus ilmoittaa ajavansa alkoholia nauttineena. Liikenneturvan vuoden 2005 kyselyssä 18 - 24 - vuotiaista kuljettajista puolet oli sitä mieltä, ettei ajotaito heikkene lainkaan yhden oluen nauttimisen jälkeen ja 30 prosenttia kuljettajista kertoi ajaneensa nautittuaan kaksi pullollista olutta.

Itävallassa säädettiin vuonna 1992 uusille kuljettajille promillerajaksi 0.1 promillea. Uusien kuljettajien onnettomuudet vähenivät 33 prosenttia. Jos huomioidaan ajokorttien määrä, niin vähennystä oli 19 prosenttia.  Norjassa promilleraja laskettiin 0.2 promilleen vuonna 2001. Seurantatutkimuksen mukaan rattijuoppojen osuus on selvästi vähentynyt ja rattijuopumuksen vastaisuus lisääntynyt. Ruotsissa promilleraja laskettiin 0.2:een vuonna 1990. Tutkimuksen mukaan rattijuopumus on vähentynyt sen jälkeen. Myös liikenneonnettomuudet sekä kuolonkolarit ovat vähentyneet. Lisäksi kuljettajat ovat ajaneet aiempaa vähemmän alkoholin vaikutuksen alaisena ja rattijuopumuksesta kiinnijäänneillä veren alkoholipitoisuudet olivat aiempaa alhaisempia Pohjoismaiden keskinäisessä vertailussa Suomi ja Tanska jäävät jälkeen Ruotsista ja Norjasta. Ruotsissa väkilukuun suhteutettu tieliikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä sataatuhatta asukasta kohden oli vuonna 2008 noin 4,5 ja Norjassa 5,5. Suomessa vastaava luku oli noin 6,5 ja Tanskassa noin 7,2 kuollutta /100 000 asukasta. Promilleraja on Ruotsissa ja Norjassa 0.2, kun se Suomessa ja Tanskassa on 0.5.

Jo yli 0,2 promillen alkoholimäärän on tutkimusten mukaan todettu vaikuttavan kuljettajan ajosuoritukseen. Onnettomuusriski kasvaa selvästi 0,35 promillesta ylöspäin. Siksi rattijuopumuksen promillerajaa olisi laskettava nykyisestä ja pyrittävä liikenteessä täysraittiuteen. Jo nykyvalvonnallakin voidaan seurata tiukemman promillerajan toteutumista ja sitä kautta saada aikaa liikenneturvallisuuden parantumista ja turhien liikennekuolemien vähentymistä. Lisäksi on syytä muistaa tiukemman lainsäädännön ennaltaehkäisevä vaikutus ja promillerajan laskemisen mukanaan tuoma muutos tielläliikkujien moraaliin.

 Nykyinen maantieliikenteen promilleraja johtaa siihen, että vähäinen alkoholin nauttiminen esimerkiksi ruokailun yhteydessä on täysin sallittua, vaikka henkilö olisi heti alkoholia nautittuaan kuljettamassa ajoneuvoa. Promillerajojen ongelmallisuus ilmenee poliisin ratsioissa väärinarviointeina. Kuljettaja on kuvitellut nauttineensa vain sallitun määrän alkoholia, mutta alkoholia onkin veressä enemmän. Alkoholin palamisnopeus ja vaikutukset ovat hyvin yksilöllisiä, jopa niin, että promilleraja alittuu, mutta alkoholi vaikuttaa kuitenkin ajosuoritukseen. 

Vähän alkoholia nauttineena ajamisesta on tullut yhä arkipäiväisempää. Kuljettajat osaavat aiempaa paremmin laskea, kuinka paljon alkoholia he voivat nauttia ja vielä ajaa autolla.  Erityisesti nuorten kuljettajien kohdalla promillerajojen antama liikkumavara helposti yliarvioidaan ja autoa tai venettä kuljetetaan alkoholin vaikutuksen alaisena. Lähes kaikkien suomalaisten tuntema liikenneturvallisuuden iskulause "jos otat, et aja" on nykyisen lainsäädännön valossa "jos otat paljon, et aja". Näin asian ei kuitenkaan tulisi olla, vaan heille olisi annettava vahva signaali siitä, että alkoholi ja ajaminen eivät kuulu yhteen. Selkeällä alkoholinkäytön nollatoleranssilla viestitettäisiin nuorille oikeasta liikennekäyttäytymisestä ja vähennettäisiin kaveripiirin painostusta kuljettajan alkoholinkäyttöön.


Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:

Laki
rikoslain 23 luvun 3 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 23 luvun 3 §:n 1momentti, sellaisena kuin se on laissa 1198/2002, seuraavasti:

23 luku
Liikennerikoksista

3 §
Rattijuopumus

Joka kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa tai raitiovaunua nautittuaan alkoholia niin, että hänen verensä alkoholipitoisuus ajon aikana tai sen jälkeen on vähintään 0,2 promillea tai että hänellä tällöin on vähintään 0,08 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa, on tuomittava rattijuopumuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

 


Pertti Hemmilä   ©2005 Pertti Hemmilä