Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Selkämeren kansallispuiston perustamisesta vuoden 2009 lokakuussa. Nyt Ympäristöministeriö on saanut valmiiksi lakiehdotuksen kansallispuiston perustamisesta. Esityksen mukaan Selkämeren kansallispuisto perustettaisiin pohjois-etelä –suunnassa noin 160 kilometriä pitkälle alueelle, joka ulottuu Kustavin edustalta Merikarvialle, pinta-alaltaan noin 90.000 hehtaaria. Kansallispuiston perustamista on perusteltu muun muassa sillä, että se turvattaisiin Selkämeren merenalaisten ekosysteemien säilymisen ja tarjoaisi hyvät mahdollisuudet ilmastonmuutoksen tutkimukseen. Uudenkaupungin – Kustavin alue on kuitenkin tutkijoiden mukaan luontotyypiltään ja ekologisesti osa Saaristomerta, ei Selkämerta.
Erityisesti Vakka-Suomen rannikon ja merialueen osalta kansallispuiston avulla saavutettavat hyödyt ovat mitättömät ja puolestaan alueelle aiheuttavat haitat sangen mittavat. Merkilliseksi kansallispuiston perustamiseksi tehdyn lakialoitteen tekee myös se, että kaikki varsinaissuomalaiset lausunnonantajat, kunnat, maakuntaliitto, ELY-keskus sekä esimerkiksi MTK tyrmäävät hankkeen. Yksimielisestä vastustuksesta ja palautteesta huolimatta lakialoitteessa ei juuri laisinkaan oteta huomioon näitä vaatimuksia. Hallituksen esityksen perustelumuistiossa viitataan myös siihen, että erityisiä neuvotteluja on käyty esimerkiksi Vakka-Suomen kalastuspuiston ja ELY-keskuksen Kalatalouspalvelut-ryhmän kanssa. Näin ei kuitenkaan ole ollut, jos ei joitain yksittäisiä epävirallisia keskusteluja oteta lukuun.
Lain valmistelussa ei ole otettu huomioon Vakka-Suomen maakuntakaavaehdotukseen sisältyvää tuulivoiman selvitysaluetta. Alue on tällä hetkellä selvityksen alla, johtuen vielä toistaiseksi puolustusvoimien aktiivisesti toiminnasta alueella.
Merellisen ympäristön suojelutoimenpiteet eivät edellytä kansallispuiston perustamista. Itse asiassa yksikään Suomen merialueelle aiemmin perustettu kansallispuisto (Suomenlahti, Saaristomeri, Perämeri) ei ole parantanut Itämeren tilaa ja luonnonarvoja. Esimerkiksi erillisten hylkeidensuojelualueiden perustamisella on saatu aikaan hyviä tuloksia ilman, että on perustettu laajoja ja raskasta hallintoa vaativia kansallispuistoja.
Vakka-Suomen alue on tärkeimpiä ruokakalantuotantoalueita Suomessa. Kalankasvatus on tärkeä välitön ja välillinen työllistäjä alueella. Elinkeinokalatalouden rakenneohjelman 2007-2013 suurin ja keskeisin ammattikalastusta koskeva haaste on rannikkokalastuksen toimintaedellytysten turvaaminen. Maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa on valmisteltu ammattikalastuksen kehittämisohjelmaa ja Valtioneuvoston päätöksellä 18.6.2009 hyväksymää vesiviljelyn kehittämisohjelmaa ollaan parhaillaan toimeenpanemassa.
Pääosin kalanviljelylaitokset sijaitsevat rannikkovyöhykkeellä tai sen reuna-alueilla. Vesiviljelylaitosten sijainnin ohjaamista ollaan parhaillaan toteuttamassa toimialan eri toimijoiden kanssa yhteistyössä. Vakka-Suomekin alueella toimeenpanoa ollaan jo suunnittelemassa. Näin ollen nyt tehty ehdotus Selkämeren kansallispuiston perustamisesta on jyrkässä ristiriidassa jo aiemmin tehtyjen päätösten kanssa. Suunnittelutyö, joka on jo varsin pitkällä ja joka perustuu jo tehtyihin päätöksiin ja eri osapuolten väliseen yhteistyöhön, saisikin nyt kansallispuiston perustamisen myötä pakotettuna alueet, joita kalanviljelyyn voidaan käyttää. Asiat on tehty väärässä järjestyksessä ja tämä toimintatapa ei ole nykyaikaisen hallintomenettelyn mukaista.
Kansallispuiston lakiehdotuksessa kalanviljelyalueet on osoitettu kansallispuiston reuna-aluille ja ulkomerelle. Tehty ehdotus on kalanviljelyn kannalta täysin kestämätön, koska laitosten sijoittaminen ulkomerelle tulee syömään kaiken kalankasvatuksen kannattavuuden. Myös kasvatuskassien hoito käy jopa mahdottomaksi johtuen pitkistä kuljetusmatkoista. Kassien vauriot tulevat lisääntymään, koska ulkomatalikkojen tarjoama suoja menetetään. Esityksessä ei ole myöskään otettu huomioon kalojen kuljetusta puistoalueen läpi ja onko ylipäätään kalojen siirto mahdollista tiukkojen rajoitusten vuoksi.
Selkämeren kansallispuiston esityksestä ei myöskään selkeästi käy ilmi se, millä kriteereillä tullaan hylkeen- ja merimetson metsästyslupia myöntämään. Harmaahylje- ja merimetsokannat ovat kasvaneet huomattavasti ja niiden aiheuttamat vahingot kalastajille ovat erittäin merkittävät. Edes Metsähallituksella ei ole tässä vaiheessa käsitystä siitä, mitkä kriteerit tulisivat olla. Näin ollen lakiehdotuksessa olevat epäselvyydet todellisista kriteereistä metsästyslupien myöntämisessä on erittäin vakava puute.
Baltic Agenda 21 ja siitä seuranneella Suomen Itämeren suojeluohjelmalla pyritään parantamaan Itämeren tilaa ja tehostamaan erilaisten kansallisten toimintaohjelmien toimeenpanoa. Kaikkien näiden sitoumusten toimeenpanoon tarvitaan huomattavasti resursseja ja näistä resursseista tuntuu olevan pulaa.
Vähiä resursseja ei tule sitoa uuteen kansallispuistohankkeeseen, josta ei tulla saavuttamaan mitään hyötyä. Ja samalla jo perustetut kansallispuistot ja toiminnot ajetaan yhä heikompaan tilaan, kun tekemistä levitetään liian laajalle. Nyt Selkämeren kansallispuistoon ehdotetut sekä maa- että vesialueet Vakka-Suomesta kuuluvat jo nyt Natura-2000 verkostoon ja kansallisiin luonnonsuojeluohjelmiin. Nykyinen suojelun taso alueella on riittävä ja mitään lisähyötyä kansallispuiston perustamisesta ei tulla saamaan. Luontoarvot voidaan säilyttää varsin hyvin ilman kansallispuistoa.
Selkämeren kansallispuiston perustamishanke lähti alun perin Satakunnasta, jossa hanke on hyväksytty kunta- ja maakuntatasolla jo kauan sitten ja hanke on linjattu Satakuntaliiton maakuntaohjelmassa aikanaan kärkihankkeeksi.
Tutkijoiden mukaan Vakka-Suomen saaristo kuuluu luonnonmaantieteellisesti Saaristomereen ja se on luotettavina pidettyjen tutkijoiden mukaan ekologisesti aivan erilainen kuin Selkämeri Satakunnan edustalla. Näin ollen myöskään ekologiset ja maantieteelliset seikat eivät puolla kansallispuiston ulottamista Vakka-Suomeen. Alueen kunnat, maakuntahallitus sekä ELY-keskus ovat toistuvasti ilmaisseet huolensa siitä, miten ympäristöministeriö ja muut viranomaistahot pyrkivät väkisin ja mitään palautetta kuulematta ajamaan läpi Selkämeren kansallispuistohankkeen. Hallituksen ohjelmassa korostetaan demokratian vaalimista ja kansalaismielipiteen huomioonottamista päätöksenteossa. Ylhäältä saneltu suojelupolitiikka ei johda toivottuihin tuloksiin ja tulee kuluttamaan turhaan voimavaroja ja aiheuttamaan paikallisesti suuria vaikeuksia. Paikallisten toimijoiden ja asukkaiden paikallisista lähtökohdista tapahtuva oman alueensa kehittämisellä luonto- ja ympäristöarvot voidaan ottaa paljon paremmin huomioon ja saada aikaan huomattavasti parempia ja kestävämpiä tuloksia. Selkämeren kansallispuiston perustamisen perustelut muun muassa merenalaisten ekosysteemien säilymisellä ja ilmastonmuutoksen tutkimusmahdollisuuksilla eivät ole tästä maailmasta.
Olen jättänyt 30.6 oheisen kirjallisen kysymyksen Valtioneuvoston vastattavaksi
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta Vakka-Suomen alue poistetaan Selkämeren kansallispuistosta?
