Maatalouspolitiikkaan tarvitaan suurremontti!
 

 

 
> VIIKON KYSYMYS
> ISÄ-LAPSI -HAASTEKAMPANJA – Lähde sinäkin mukaan!
> BLOGI
> Talonpoikaisjärkeä lainsäädäntöön
> Vastaajat on saatava oikeuden istuntoihin!
> Jätevesiasetus on kumottava!
> Maatalouspolitiikkaan tarvitaan suurremontti!
> Vakka-Suomen merialuetta ei tule liittää Selkämeren kansallispuistoon
> Valtion yhtiöiden johdon palkitseminen kohtuulliseksei
> Rattijuopumuksissa toimivalta siirrettävä poliisille
> Koulukiusaaminen on kitkettävä
> Eduskunnassa käytävä perusteellinen keskustelu nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden parantamiseksi
> Maatalouden byrokratiaa purettava ja käytännöt tarkoituksenmukaisemmiksi
> Ruoan hinta on saatava laskuun
> Vanhat blogimerkinnät
> Nollatoleranssi ei tavoittelemisen arvoinen nopeusvalvonnassa
> Vesiliikenteen promilleraja alemmaksi
> Maatalouspoliittinen selonteko - Hallinnon keskittämiseen ja hajauttamiseen enemmän harkintaa
> Kuntien taloustilanne jatkuu vaikeana
> Työmatkakulujen verovähennyksiä koskevaa lainsäädäntöä korjattava
> Verotuksen työmatkavähennykset oikeudenmukaisemmiksi!
> Ammatilliseen peruskoulutukseen panostetaan

Ajankohtaista arkisto >
 
< edellinen sivu
< etusivulle
 
 

Kolumnini Varsinais-Suomen Kokoomuksen sivuilla:

Jos jokainen suomalainen käyttäisi kuukaudessa yhden lisäeuron kotimaassa valmistettuihin elintarvikkeisiin, Suomeen syntyisi vuodessa noin 1 500 uutta työpaikkaa.

Matti Vanhasen hallitusten ohjelmiin kirjattiin maatalouspolitiikalle kunnianhimoiset tavoitteet. Hallitusten tehtävänä oli kääntää maataloustulo kasvuun, lisätä maaseudun elinvoimaisuutta sekä yksinkertaistaa maataloustukijärjestelmää. Näiden vuosien jälkeen on  kuitenkin todettava, että keskustavetoinen maatalouspolitiikka on ollut melkoista rämpimistä.

Kaksi pitkää miinusta ylitse muiden: viljelijöiden tulokehitys ja tukijärjestelmät.  Yritystä on ollut. Juha Korkeaojan ja Sirkka-Liisan Anttilan johdolla on onnistuttu aikaansaamaan entistä monimutkaisempi tukijärjestelmä, joka on byrokraattinen ja synnyttänyt uutta hallintoa. Byrokratian karsimisen sijaan keskustajohtoinen MMM on jatkuvasti vaatinut lisää rahaa uusiin hallintovirkoihin. Tänäkin keväänä olisi pitänyt saada yli 70 uutta henkilöä tukivalvontoihin. Kuitenkin, vuosittain viljelijöiden määrä vähenee 4000 – 5000:lla vuodessa. Tällä menolla ollaan tilanteessa, jossa viljelijöitä on vähemmän kuin maataloushallinnon virkamiehiä.

EU:ssa on tehty monta maatalousuudistusta, jotka olisivat mahdollistaneet Suomessa siirtymisen huomattavasti yksinkertaisempaan tukijärjestelmään. Mutta Suomessa on käynyt päinvastoin: järjestelmämme monimutkaisuus on nyt maailmanennätystasoa. Parhaillaan tekeillä olevan EU:n suuren maatalousuudistuksen yhteydessä on huolehdittava siitä, että Suomessa tukijärjestelmä yksinkertaistuu, byrokratia ja hallinto kevenevät sekä turvataan viljelijöiden nykyistä oikeudenmukaisempi ja tasapuolisempi kohtelu.

Erityisen tärkeää on huolehtia kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta. Näin varmistetaan maamme omavaraisuus, pidetään maaseutu elinvoimaisena ja luodaan työtä suomalaisille. Lähiruoan suosio kasvaa tulevaisuudessakin, ja siksi sen saatavuutta tulee edistää entistä voimakkaammin.

Maatalouspolitiikan painopisteet on muotoiltava uusiksi: raskaan byrokratian ja ylimitoitetun valvonnan sijaan on siirryttävä yrittäjyyttä ja yritteliäisyyttä kannustavaan tukijärjestelmään. Laadukas elintarviketuotanto, luonnonvarat ja bioenergia sekä matkailu ja palvelut ovat elinvoimaisen maaseudun vahvoja tukijalkoja. Nyt on aika kääntää Suomen maatalouspolitiikan suunta!

 


Pertti Hemmilä   ©2005 Pertti Hemmilä